"Laura, voinko tulla?" Ellan ääni kuului huoneeni ovelta. "Voit" sanoin ja istahdin sängylle. Tiesin, että Ella halusi puhua jostain tärkeästä. Ei hän muuten tulisi tällä tavalla. Ella ripusti oven kahvaan itse tekemänsä ei saa häiritä-kyltin, sulki oven ja tuli viereeni istumaan. Hetken istuimme siinä hiljaa, kunnes Ella kysyi: "Miltä tuntuu olla koulussa?". Jotenkin arvasin, että asia liittyisi kouluun. Ellalla ja Ainolla nimittäin alkaisi huomenna koulu. He menevät ensimmäiselle luokalle, ja molempia vähän pelottaa ja jännittää kouluun meno. Tiesin, että Ellaa ja Ainoa kiusattaisiin isämme takia. Isä oli puoliksi venäläinen, ja monet ihmiset vihasivat Venäjää ja venäläisiä. Minusta isä kuitenkin oli ihan tavallinen, enkä tajunnut miksi ihmiset eivät tykänneet Venäjästä/venäläisistä. "No, on se ihan kivaa.. Mut kuule Ella. Tiedäthän, et isä on puoliksi venäläinen?" vastasin. Ella nyökkäsi. "Niin.. Useimmat ihmiset ei pidä Venäjästä tai venäläisistä, ja muakin kiusataan sen takia. Oon siis aika varma, että teitäkin kiusataan" sanoin. Ella katsoi ikkunasta ulos surullisena. Näin, kuinka hänen poskelleen vierähti yksi kyynel. Ella oli herkkä ja ujo tyttö, ja toivoin todella että hän saisi mukavan opettajan. Aino taas oli rohkeampi eikä vähästä hätkähtänyt. Aino oli myös itsenäisempi eikä paljoa välittänyt minusta. Ella oli ihan toisenlainen! "Nii, ei se oo kivaa. Yhet Maija ja Oona kiusaa mua joka päivä, potkii ja lyö. Mutta sen takia on opettajat. Opet auttaa kiusattua ja yrittää saada kiusaamisen loppumaan" sanoin ja kiedoin käteni Ellan ympärille. "Ja mä oon siellä. Oon sun kanssa vaikka joka välkkä jos tarvii, ja tunnilla on opettaja" sanoin. Sitten kuitenkin tajusin, että Ellan opettajaksi tulisi todennäköisesti Liisa, koulun kamalin opettaja.. Ei, minä selittäisin Antille että Ella tarvitsee mukavan opettajan. Tarvittaessa sanoisin vaikka rehtorille! Antti oli siis minun opettaja, todella kiva sellainen. Antti puhui rauhan puolesta, ja piti kovasti lapsista. Hän myös suojeli luontoa ja rakasti eläimiä. Antti oli ihana! Hän auttoi minua selviytymään Maijan ja Oonan kiusaamisesta, ja monesti välitunnilla Antti vei minut koulun lähellä olevaan metsään, ja siellä puhuimme kiusaamisesta. Kerran Maija hakkasi minut verille, ja menimme Antin kanssa metsään. Kun välitunti loppui, Antin piti mennä tunnille mutta hän sanoi että minä saisin jäädä metsään. Seuraavalla välitunnilla Antti tuli taas luokseni ja puhuimme siitä mitä Maija ja Oona olivat tehneet. "Laura?" Havahduin ajatuksistani. Ella katsoi minua kysyvästi. "Anteeks, en kuullut. Mitä sä sanoit?" kysyin. "Nii.. No, etkai suutu?" Ella sanoi hiljaa. "En tietenkään! Vaikka oisit tehny mitä vaan nii en suutu!" vastasin. "Hyvä. No, kerran ku olin kipee mutta äitin piti mennä töihin nii lähdin kuitenki ulos jos näkisin sut koulun pihalla. Olin yksin kotona, ja mua vähän pelotti. Mutta kun pääsin koululle, näin kun sä menit jonku miehen kanssa metsään. En uskaltanu tulla sun luokse mut tulin sinne metsään ja menin puskan taakse piiloon. Sun käsi, jalka ja naama oli ihan veriset. Sulta tuli verta nenästä ja kädessä ja jalassa oli haavoja ja mustelmia. Pelästyin kauheesti, ja juoksin kotiin" Ella kertoi. Huokaisin. "Se mies oli mun opettaja, Antti. Maija ja Oona oli kiusannu mua, ja sen takia olin ihan verinen. Antti halus auttaa ja me mentiin metsään puhumaan siitä ja puhdistamaan mun haavat" mutisin. "Tehdäänkö mullekkin niin?" Ella kysyi. Olin hetken hiljaa. "Ei" vastasin lopulta. Olin kuitenkin ihan varma, että kun Ella olisi vanhempi ja isompi, hänelle tehtäisi ihan samalla tavalla.. "Hyvä!" Ella sanoi helpottuneena ja halasi minua. "Lupaatko sä olla mun kanssa aina välitunnilla, ja jos lähet Antin kanssa metsään niin otathan mut mukaan? Ja puolustathan mua jos joku kiusaa mua? Ja ethän anna kenenkään lyödä mua verille?" Ella sanoi. "Lupaan olla sun kanssa välitunnilla ja otan sut mukaan. Puolustan sua enkä anna kenenkään lyödä sua" vastasin. Silloin äiti koputti oveen. "Syömään!" kuului oven takaa. Hymyilin Ellalle ja kävelimme käsi kädessä keittiöön.